Saavuimme Osussa
vierailtuamme (se tarkoittaa shoppailua, tietenkin) jälleen kouluun, viimeistä
ylämäkeä kävelemisessä oli työtä! Kun aamulla lähdimme olimme virkistyneitä ja
vaatteemme oli lähes puhtaita ja palasimme kouluun hiessä ja väsyneinä. Se on
lähes normaalia, että lähden pehkuihin jo 20-23 välillä ( 23 on siis jos minua
ei nukuta kuumuuden takia). Nukun perheen lapsien huoneessa ja yläsängyssä
(joka on hieman väärä valinta itselleni), sillä mulla on yleensä riittävästi
lämpöä öisin ja vieläpä yläsängyssä kaikki lämmöt nousee.. Joten Elisa lupasi
melkein omistaa koon tuulettimen mulle (siis kuvittelen näin) :) Söpö pesäni
tuossa.
Toivotonta ruokaa- no
ehkei ihan toivotonta
Palataanpa… Siis kun
saavuimme hiessä ja väsyneinä kouluun, istuskelimme vain portaille ja
päätettiin sitten leipoa namia leipää leipäkoneessa! Jota kokeilin elämässäni
ensimmäistä kertaa täällä Ghanassa. Ensimmäisen leipomisen jälkeen oli kyllä
näkemisen arvoista ja riitti naurua Elisan kanssa. Niin kauniilta näyttää..
mutta yllättävän herkullista! :) Ahmittiin ensimmäisellä leipomiskerralla lähes
kokonaisen leipäpitkon.
Täällä meillä on
muutamia herkkuhimoja, joka ei ole tavallista ghanalaisessa kodissa ja eikä
Suomessakaan= majoneesi, lähes jokaisiin ruokiin, mä kaakaota tai
pähkinälevitettä (tietenkin suklaa) jokaisiin leipiin ja jälkiruokapuuroihin.
Täällä ruokaa on älyttömän hyvää.
Mutta siis
sähkökatkoksesta
(tuolloin leipoimme siis
kolmannen kertaa leipäkoneessa leipää, koska se tekee yllättävän herkullisia,
ja siksikin se on lämmintä!) - Huomasimme sitten, ettei leipäkone enää paista,
ja auringon laskettua koko kaupunki oli pimeänä tajusimme sen, että oli nyt
sähkökatkos. Tunsimme pahaa, meidän talo on täyttä sähköä kun muissa paikoissa
lähes pimeää paitsi autojen lamppuja ja poikkeuksellisesti muutamien paikkojen
valoja. Tottumattompien meidän onneksemme (… no minun ainakin) täällä on
generaattoria, jos on tarpeessa. :) Sillä se on mukavaa, koska pimeässä olisi
hieman rankkaa alkaa keskustelemaan viitoillen. Vettä ei tosin tullut. Siksi
kutsun tätä ensimmäiseksi sähkökatkokseksi! Kaksi kauhallista vettä suihkuun
eikä vessaan ollut paljon vettä. Emmekä voineet tiskata. Tosin sähkökatkos oli
hyvin lyhytaikainen, suunnilleen alle tuntia. :) Elämystä!
Mutta sähköä
Lauantaina kävittiin
rannalla, Bojon rannalla. (Busua onkin se seuraava viikonloppu, jolloin tavoittelemme
Pusua, Jee!.) Päätettiin turistimielessä lähteä Bojon olevaan lähi”saariin”,
joka on erinä Accran rannan maasta, sinne piti mennä veneellä, WOW ..! (no.. 5
minuuttia moottoriveneellä tai itseasiassa jopa alle). Aivan kaunis paikka,
vaikka luulisi olevan hölmö turistipaikka, mutta sieltä näkee osaa Accrasta
vuorienkin ja sumujen kera. Sen, että olin lähes virkunut muille
”internet-cafe, internet-cafe” useita päiviä (kun Marian tietokoneen internet
saldo loppui jo jokusen tiistaina tai keskiviikkona). Näkeehän, että olen
hieman riippuvainen internetistä. Päästiin kolmannen paikan etsinnän jälkeen
WIFI- internet kahvilaan, jolloin nettiydyttyäni tunnin jälkeen, tulin ulos
kahvilasta melkein itkua silmissäni. En ymmärtänyt aikaisemmin, onnekas olen,
kun päätin tulla tänne nyt, juuri tällä talvella. Vaikkakin jo ikävää.
No, Täällä Ghanassa on
sellaista järjestelmää, että käytetään ”saldomaksuna” kännykän ja internetin
maksuun. No en oikein osaa valita oikeaa sanaa tai en ymmärtänyt itsekään
kunnolla miten tämä oikein toimii. Mutta kännykässäni on esimerkiksi nyt 15
cedin arvoinen, eli kun olen soittanut ja tekstaillut kaikki 15 cedit pois,
niin minun pitää ostaa lisää saldoa (joka saa lappuna, koodin napsutettua sen
ja soitettua tiettyyn numeroon) joistakin kojuista ( joka on yllättävän
kaikkialla) tai MTN firmasta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti