Pienen lapsen sanat ovat
voimakkaat
Perjantaina koulun
loputtua (sain leikkiä lasten kanssa vielä viimeisen kerran ennen uuden
opettajan tuloa free play-viiveellä) yksi lapsi sanoi:
”Sinä tulet opettamaan
ensi maanantaina?” levein hymyin. Vastasin, etten tule, sillä uusi opettaja
tulee opettamaan. Kyseinen vastasi hitaasti surullisin ja hiemankin vaativin
ilmein: ” Eihän, en halua häntä. Mä tykkään sinusta!” ja halasi minua.
Nämä sellaiset pienet
asiat juurikin itkettävät minua tässä koulussa. Lapset ovat niin söpöjä ja
viattomia. Vaikka juuri äskeittäin olivatkin tylsistyneitä opetustunteihini,
lapset unohtavat totisen heti sellaisia asioita ja todella loistavia ilon
tekijöitä. Söpöykset ovat osaa arkipäivää, mutta tuo keskustelu jätti minulle
hyvän tuulen koko viikonlopun.
LETTEJÄ
Laitatin letin viime
sunnuntaina yhdellä kuurolla naisella. Otin sellaisia pikkulettejä ja tietenkin
sisältäen synteettisiä lisäkkeitä. Nyt aavistelen, että jo parissa viikossa
niska- ja kaulalihakseni ovat jo ylikehittyneitä. Niiiiiiiin painavaa. En
joskus jaksanut itse kantaa ”omaa päätäni”. Sekä vatsalihaksia tehdessä se
tuntui heti, ihan kuin olisin laittanut lisäpainoja päähäni. Väsyttävää. :D
Mutta enköhän totu. :)
Nesteentäyttö
Viime perjantainakin
kävittiin italialaisessa ravintolassa, joka osoittautui söpöimmäksi paikaksi,
missä tähän asti olen ikinä käynyt. Ruoatkin oli hyväää. Guatemalaa ja
salaattia! Mutta tietenkin ennen sitä tarjoilija ehti kiusoitella minua, kun
tilasin ensimmäiseksi maltaa (juomaa, joskin hieman limua ja oluen välillä),
kahvia ja smoothieta ilman ruokaa (ei mieli tehnyt). Join ne ihan hetkessä.
Tilasin sitten guatemalaa sillä näin elisan lautasella, ja sylkeä nousi ja vielä
yhden berrin (sellaisen 0,5l). Tarjoilija jo ihmetteli miten paljon join.
Kyseli aina sen jälkeen ’haluatko jotain juotavaa’ nauraten minulle…
:( Tämähän on jo
täydellistä päästä juomaan näin sopivaa määrää.
Kuurojen ACCRA-
alueellisen yhdistysten kokous
”Kävin” kans
tutustumassa Accran alueellisen kuurojen yhdistysten kokousta, mutta… Joo.
Ghanalaista aikaa kuului siihen. Lähdin 10.30 läksimään, jotta olisin perillä
12 kokouksessa. Ja palasinkin 16.00 jäämättä kokoukseen kuin vaan 30minuuttia..
Kivaa.. Eli.. 12.30 saavuttiin, koska viejä oli myöhässä (Ei ollut hänen
mielestään) 45minuuttia, jolloin odotin huimaten trotro- pysäkin alla. Ennen
saavuttuamme olin varma, että olisin saapunut nolostuneena, sillä 12.40
päästiin perille, mutta osoittautui sitten meidän olleen ensimmäisiä
saapuneita… Okei..
Odotettiin, odotettiin
(puheenjohtajat ja tärkeimmät henkilöt tietenkin jo paikalla) muita
osallistujia. Lopuksi päätettiin aloittaa 14.00. Jolloin minun täytyi palata
HOS:een.. (14.30 lähdin- ja matkan ajan tuli mutkia, mutta onneksi pääsin
perille lopuksi).
Uusi tyttö tuli!
Tänne tuli viime
sunnuntaiyönä uusi tyttö. Kivaa! Nyt meitä on neljää. Muuttikin huoneeseeni ja
mä tietenkin ryntäsin Elisan sänkypaikkaan, sillä se on matalassa paikassa ja
hieman pidempi sänky (sopivampi minulle). Elisa muutti toiseen
vierashuoneeseen.
Teimme edelleen
AB-challenge -ohjelman. Jee hyvin vielä edelleen menee. vatsalihaksia 50,
vatsarutistuksia 65, jalannosto 33 ja jankutus 1,5minuuttia. Ei olla edes
puolessavälissä.. Katsotaan sitten…
<3 Bloggaamisiin
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti